Fourty Something

Fourty Something

sunnuntai 29. tammikuuta 2017

Viikonloppuhemmottelua

Lauantaille olin suunnitellut paljon kaikenlaista puuhaa. Kotihommien lisäksi ajatuksena oli lenkkeillä sekä käydä salilla, kirjastossa ja kaupoilla, ehkä jossain kivassa kahvilassakin. Aamulla tuntui kuitenkin siltä, että ohjelmaa olisi ihan liikaa ja kotoilu houkutti enemmän, siitäkin huolimatta että kirjastosta olisi ollut kivaa saada iltalukemista.

Toivomaani auringonpaistetta ja sinistä taivasta ei näkynytkään, mutta päätin silti käydä pitkästä aikaa juoksulenkillä.

Reipas lenkkeilijä ja pinkit vaatteet.

Kuusi kilometriä meni kevyesti, petollisesti nouseva mäkikin tuli taivallettua huomaamatta, kun korvanapeista tuli suomirokkia. Minulla on kauniit lenkkireitit, jopa harmaassa säässä "kotirannassa" on jotain karun kaunista.

Harmaa oli rantaraitti.
Kotona sitten kaikkea pientä puuhastelua kuten kylpyhuoneen tavaroiden järjestelyä koreihin, jääkaapin puhdistusta ja kokkailua. Ja kiitos ruokavalioni, ruokaa täytyy syödä muutaman tunnin välein, eihän siinä paljoa muuta ehdi.


Rentoutumista saunassa

Sauna on ehdoton kodissa, oli asunto sitten pieni tai suuri. Asuin puoli vuotta 70-luvun betonibunkkeritalossa, jossa ei tietenkään ollut omaa saunaa ja kyllä minä sitä kaipasin. Sitä edellisessä asunnossa en edes käynyt saunassa sen jälkeen, kun jäin yksin, mutta oli tärkeää tietää, että sauna on käytettävissä jos haluan.

Tämä sauna lämpenee säännöllisesti.
Päätin samalla hemmotella itseäni lempeissä löylyissä. Kasvoille kosteuttava naamio, jalkakylpy ja lasi kuohuvaa. Ihanan rentouttavaa itsehoitoa.

Saunahaamu.



Leffasunnuntai


Sunnuntaina vähän samaa menoa. Aamulla valmistauduin salille, mutta äiti pyysi kävelylenkille ja päätin lähteä. Pitkän kävelyn jälkeen tulin kotiin valmistelemaan ruokaa tulevaa viikkoa ajatellen. Ehdin hauduttaa linssikeiton, mutta sitten lähdinkin jo taas liikkeelle. En salille, mutta veljeni 5-vuotiaan tyttären kanssa ensin kaupoille ja jätskille, ja sitten leffaan.

Käytiin katsomassa Onneli ja Anneli, aiempi elokuva ei veljentytärtä innostanut ja nytkin suurin motivaatio oli iso kulho poppareita.

Pienen ihmisen leffaeväät.


Elokuva oli todella kiva, sellainen hyvänmielen leffa. Tuli vaan kovasti ikävä kesää, valoisia öitä ja värikkäitä kukkia. Ihan erityisesti on ikävä niitä lapsuuden kesiä, jotka olivat aina lämpimiä.

Kotona kokkailin vielä vähän lisää. Nyt olisi pakkailtava ruokia purkkeihin, tiskattava ja siivottava keittiö. Arki on mukavampi aloittaa, kun koti on järjestyksessä.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti