Matkaunelmia

Karttapallo muistuttaa matkustamisen ihanuudesta, vaikka ei tuon avulla oikein voi reittejä suunnitella.

Vuosi 2015 oli jonkinlainen murros elämässäni. Ensin päättyi pitkä parisuhde, sitten tuli taloushuolia ja niiden jälkeen päätös muuttaa takaisin kotiseudulle pikkukaupungin rauhaan. Mielessäni jyskytti halu matkustaa, tajusin matkustelleeni aivan liian vähän ja välivuosia oli liikaa. Talous ei sallinut reissuunlähtöä heti, mutta unelmathan ovat ilmaisia ja parhaimmillaan ne toteutuvat.

Vuodesta 2016 tulikin sitten oikea matkailuvuosi. Niin sitä rahaakin jokaiseen reissuun löytyi, kun oli valmis tinkimään jostain muusta. Keväällä vietin pidennetyn viikonlopun tyttöporukalla Barcelonassa, kohteessa jonka kujilla olin jo vuosia haaveillut kulkevani jonain päivänä.

Viinitilavierailun jälkeen kotiinkin kulkeutuu useimmiten Torresin viinejä.

Kesällä tuli yllätystilaisuus lähteä kiertämään Eurooppaa moottoripyörän kyydissä. Harmillisesti olin ehtinyt sopia vain kahden viikon kesälomasta, joten aika meinasi loppua kesken. Siitä huolimatta ehdin nähdä ja kokea paljon. Monesta paikasta sain vain pintaraapaisun, mutta löysin kohteita, jonne haluan palata jonain päivänä takaisin. Matkakumppani ei jäänyt elämääni, mutta palo "reppureissaamiseen" jäi.

Kummityttöni kysyi minulta, oletko ollut tuolla maisemassa. Kyllä olen ja Alpit on koettava vielä uudelleen!

Kesän bonusreissun jälkeen toteutin vielä yhden ison unelman, matkustin sisareni ja hänen miehensä kanssa New Yorkiin. Päätös matkasta tehtiin noin puolitoista vuotta ennen matkaa, joten tätä matkaa, jos mitä, oli odotettu ja suunniteltu. Minun pitkäaikainen unelmani oli päästä jonain päivänä juoksemaan Central Parkiin, nyt pääsin toteuttamaan sen.

Central Parkissa ilman juoksutamineita.

Vuoristoon!

Pitäähän minun tänäkin vuonna päästä matkustamaan, en halua enää välivuosia matkailussa. Sain syksyllä päähänpiston Slovakian puolella olevista Tatra-vuorista. Ajatus ei jättänyt minua rauhaan, vaikka olin jo luovuttamassa, koska sinne ei ole suoria matkoja tarjolla.

Eräänä iltana kuitenkin varasin itselleni huoneiston vuorilta tietämättä, miten sinne matkustaisin. Jollain keinolla sinne pääsee, vaikka kuljen vain julkisilla eikä minulla enää ole omaa moottoripyöräkuskia. Tutkailin netistä erilaisia vaihtoehtoja, miten pääsen lähimpään kaupunkiin Popradiin. Reittilentoja ei mene koko Slovakiaan, joten reitti menisi jonkun naapurimaan kautta.

Työkaverini vinkkasi minulle sivustosta Rome 2 Rio ja todellakin, tuo sivu on ratkaissut kaikki pulmani! Sivustolle laitetaan lähtö- ja määräpaikka, jolloin sivusto ehdottaa erilaisia reittivaihtoehtoja kestoineen ja kustannuksineen. Miten kätevää!

Sivusto, joka suunnittelee matkareitin puolestasi.

Pimeät talvikuukaudet menevät mukavasti matkaa ja eri vaihtoehtoja suunnitellessa. Luultavasti matkustan ensin Budapestiin ja sukkuloin sieltä Slovakiaan. Paluumatkan ajattelin tehdä Wienin kautta, mutta vielä on aikaa muuttaa mieltä ja suunnitelmaa. 

Tärkeintä on päästä sinne vuoristoon, yksin. Katselen vuoria hotellini terassilta tai ehkä uskaltaudun vaijerihissillä huipulle. Näen itseni lähes meditatiivisessa tilassa kuvankauniissa maisemassa.