Jumalatar minussa

Kaunein ihminen on sisältä kaunis, kaunis sielu heijastuu ulospäin. Mutta elämme silti myös ulkonäköpaineissa, ulkoista olemusta arvioidaan ja sen mukaan luodaan mielikuvia toisista ihmisistä. Usein pahin ulkonäön arvostelija löytyy ihmisestä itsestään.

Minä en ole ihmeellisen näköinen, mutta minä olen minä. Valtaosan ajasta olen tyytyväinen itseeni ja hyvin itsevarma. Uskon siihen, että iloisella ja positiivisella asenteella saavuttaa paljon enemmän kuin täydellisellä ulkokuorella.

Maailmani ei pyöri ulkonäön ympärillä enkä halua lähelleni ihmisiä, jotka arvottavat kaiken ulkoisen kuoren perusteella. Parasta minussa on iloinen hymy ja se, että vartaloni on naisellinen ja liikuntaharrastuksen myötä lihaksikas. Mutta lihoan helposti eikä keskivartaloni ole niin tiukassa tikissä kuin tahtoisin, koska ruoka on liian hyvää. Olen 155 cm pitkä ja painan 51-53 kiloa ja haaveilen koko ajan painon pudottamisesta tasan 50 kiloon. Huonoina päivinä näen peilistä 100-kiloisen naisen ja samalla ihmettelen miten niin iso ihminen mahtuu 27 tuuman farkkuihin sujahtamalla.

Jokaisen naisen pitäisi heittäytyä välillä pois arkiminästä, meissä jokaisessa asuu kaunotar ja sen saa kyllä esille. Tavallisessa elämässä tykkään olla ihan tavallinen, meikata kevyesti ja pukeutua rennosti, mutta muutama vuosi sitten vietin erilaisen päivän viettelevänä jumalattarena. Sisälläni tuo jumalatar asuu edelleen, jossain villasukkien ja verkkareiden alla.

Idea lähti ystävästäni, joka esitteli pin-up -kuviaan. Ne olivat upeita ja rohkeita, tässä tapauksessa rohkeampia, jollaisiin itse lähtisin. Mutta ajatus tuollaisista kuvista lähti itämään. Ystäväni avustuksella sain varattua meikkaajan, kuvaajan ja studion. Ystävä myös tuli mukaani henkiseksi tuekseni.

Tilanne vaati toki kuohuviiniä, mutta päivä oli todella mukava. Minun hiukseni kiharrettiin, minut meikattiin hienosti ja pääsin pukeutumaan erilaisiin asusteisiin, osa minun omiani ja osa ystäväni vaatteita. Kuvaaja oli ammattitaitoinen ja asiallinen, joten kuvaussessio meni rennossa ilmapiirissä. Kuvauksen hinta pysyi kohtuuden rajoissa, varsinkin kun kuvauspäivän muistot elävät edelleen mielessäni ja muistitikullani.

Hymy valaisee ihmisen ja ympäristön.

Tämä kuva kokonaisuudessaan on minun jumalatar-kuvani.
Kuvasta teetetyllä taululla hallitsen edelleen paikkaa, jonne en tule koskaan palaamaan.

Useimmat korkokengät aiheuttavat minulle hirveää kipua.
Nämä kauniit kengät eivät olleet poikkeus, en pystynyt edes seisomaan näillä.