Pieniä jouluvalmisteluja

En tunnustaudu jouluihmiseksi, mutta glögi, jouluiset mausteet, tunnelmointi kynttilän valossa ja rauhoittuminen ovat minun mieleeni.

Tänä vuonna ilmassa on jopa iloista joulunodotusta uudessa kodissa, joka ei enää ole muuttokaaoksen vallassa. Mieheni kanssa meillä on ensimmäinen yhteinen joulu. Hänelle oli melkoinen yllätys, että olen joulunvihaaja, sen verran innokkaasti olen kantanut kotiin lyhtyjä ja valopalloja sekä ostellut lahjoja. Miehen lasten joulumieli tarttuu väkisin minunlaiseen anti-jouluihmiseenkin ja ehkä onnellisella elämäntilanteella on oma osuutensa...

Lahjat

Nyt en ole jättänyt lahjojen hankintaa viime hetkeen enkä ole jäänyt odottelemaan palkkapäivää, joka on juuri ennen jouluaattoa. Sain hankittua lähes kaikki lahjat kaksi viikkoa ennen joulua ja myös paketoin lahjat hyvissä ajoin. Muutaman lahjan hankkimisen jätin tietoisesti Porvoo-retkellemme viikkoa ennen joulua.

Lähen kaikki lahjat hankittu ja paketoitu.

Muistan joulupaketeilla kummilapsia, miestäni ja hänen lapsiaan, anoppia ja muutamaa ystävää. Yleensä lahjan saa oma perhe sekä ihmiset, joiden kanssa vietän joulua. Joskus löytyy hyvä lahjaidea, joskus lahjan hankkiminen on työn ja tuskan takana, mutta taustalla on loppujen lopuksi antamisen ilo.

Joululahja multa mulle.

Koti

Tontut, porot, ynnä muut joulukoristeet eivät ole minun juttu. Ikkunassa on kyllä iso valkoinen tähti, mutta kuten jaksan aina korostaa, kyseessä on kaamosvalo eikä mikään joulujuttu.

Kynttilöitä ja lyhtyjä rakastan, joten tuikkukippoja ja kynttilöitä on pitkin asuntoa ja lisää tulee. Intouduin myös ostelemaan erilaisia valopalloja pöydille, lyhtyihin ja mihin niitä nyt ikinä päädynkään laittamaan.

Sähkökatkon aikaan.

Viime viikon tiistain lumimyräkän johdosta Loviisassa oli sähköt poikki muutaman tunnin. Kynttilät toivat valoa ja tunnelmaa sähkökatkon ajaksi. Samalla kyllä huomasi, miten riippuvaisia me olemme sähköstä, silti valojen palauduttua, halusin päästä uudestaan tunnelmoimaan kynttilöiden hämyyn.

Keittiöstä löytyy jouluverhoa, joulupöytäliinaa ja iso, punainen joulutähti ruokapöytää somistamasta.

Joulukuusi

Jos minä päättäisin, olisi kuusenkoristeissa vain yhtä tai kahta väriä ja ehkäpä joitain lasikoristeita. Joulukuusi on minulle joka tapauksessa melko yhdentekevä, ilmankin olen vuosia pärjännyt, joten annan lasten nauttia kuusen hausta ja koristelusta yhdessä isänsä kanssa.

Ruoka

Ajattelen aina ruokaa ja suunnittelen mielelläni aterioita eri tilanteisiin. Nyt olen löytänyt myös kumppanin, joka on ihan samanlainen ruokafiilistelijä ja vielä erinomainen kokki, joten joulupöydän herkuista on puhuttu jo marraskuusta lähtien.

Aattoaamu alkaa ihan perinteisellä riisipuurolla. Muuten perinteinen jouluruoka ei juurikaan maistu, joten teemme oman versiomme jouluateriasta. Päivällispöytään tulee kaloja, lihaa (ehkä jopa jonkinlainen kinkku) ja uunijuureksia. Mies hakee lihat ja leikkeleet Helsingistä, Votkinsin myymälästä, mistä saa aina varmaa laatua ja mahdollisuuksien mukaan luomua. Iltapalaksi nautimme runsaasta juustovalikoimasta viinin kera, meidän tyypillinen perjantai-iltojen herkku muutenkin.

Viini

Mikäs sen mahtavampaa kuin hyvä viini. Kuulostan vanhalta juopolta, mutta viini kuuluu meillä viikonlopun ruoka- ja seurustelujuomaksi, yleensä illan aikana nautimme 2-3 lasillista viiniä eli ihan sivistyneen eurooppalaisesti. Illanistujaiset ovat asia erikseen, silloin saattaa välillä karata mopo käsistä, kuten minulle kävi viime lauantaina kavereiden luona iltaa istuessa.

Syksyn ja talven aikana kuluu enemmän punaviiniä, mutta yhtälailla tykkään rutisevan kuivasta, kylmästä valkoviinistä ja tietenkin kuplivasta. Lähes poikkeuksetta ostamme italialaisia viinejä, välillä valitsemme tuttuja suosikkeja ja välillä maistelemme uusia viinejä. Kotonakin viinihyllyt notkuvat, mutta en halua tyhjiä hyllyjä, joten Alkosta on ahkeraan haettava uusia pulloja.

Uusi suosikki juustojen kaveriksi.

Kun viini on muuten jo ihan peruselintarvike, voi joulun aikaan hieman hifistellä viinien kanssa. Glögin kaveriksi on valittu muutama chileläinen kyykkyviini, mutta päivälliselle aiomme etsiä voimakkaamman (ja kalliimman) punaviinin. Myös illan juustopöydän kaveriksi valitsemme myöskin suosituksen ja edellisen viikonlopun testauksen perusteella hieman arvokkaamman seurusteluviinin, Tommasin Crearon.

Karkit

Pärjätäänköhän näillä joulunpyhät?

Kävimme viikonloppuna ostoksilla Porvoossa. Ensimmäisenä kohteena Brunbergin tehtaanmyymälä. Samaan aikaan sisälle pieneen myymälään tupsahti bussilastillinen virolaisia turisteja. Ruuhkasta huolimatta me suoriuduimme nopeasti, koska tiesimme tarkkaan mitä halusimme:

Marmeladia minulle ja hänelle
Lakritsitoffeepaloja minulle
Lakuja hänelle
Tryffeleitä pojalle
Suklaatoffeepaloja tytölle

Kolme kiloa karkkia noin 26 eurolla, ei paha ollenkaan.

Vanhasta Porvoosta ostimme vielä levyn Porvoon Pienen Suklaatehtaan chilisuklaata.

Lisäksi kotona on 10 Fazerin suklaalevyä ja ajateltiin vielä muutama Fazerin karkkilaatikko ostaa...