Aikaa on riittänyt niin lenkkeilyyn, läheisten näkemiseen kuin viinin yliannosteluun. Ujo introvertti pääsi kotibileisiin naapurikaupunkiin. Kaikki muut tunsivat toisensa jo useiden vuosien ajalta ja minä yritin sopeutua joukkoon. Viiniä kaksin käsin, niin on helppo sopeutua tilanteeseen kuin tilanteeseen. Jos kutsuja tulee jatkossakin, niin sitten ehkä onnistuin osoittamaan, että olen todella kiva ja ihana ihminen... Jos ei, niin siihenkin on varmana syynsä.
Grillikausi aukesi bileissä, lumisateesta huolimatta. En olekaan maininnut aiemmin, mutta olen nykyisin erittäin innostunut miehistä, jotka nauttivat hyvästä ruuasta ja viinistä, kuten minä. Vielä parempaa, jos toinen myös tykkää tehdä ruokaa minulle.
![]() |
Grillin uumenissa valmistui possua ja parsaa. |
Uusi kausi
Minulla on koko ajan sellainen tunne, että olen nyt taitekohdassa, elämä on muuttumassa ja uusi alku on käsillä. En osaa sanoa tarkalleen, mitä on tapahtumassa, mutta ainakin henkisesti oma tapani ajatella ja nähdä asioita on muuttunut. Oikeastaan on aikaa kivaa olla nelikymppinen, kokemus tuo perspektiiviä asioihin ja varmuutta monessakin suhteessa. Tässä vaiheessa ymmärtää myös elämän rajallisuuden, kannattaa elää ja nauttia nyt, tässä hetkessä.Yksi elämääni tulleista ihmisistä on ihana, viisas ja kaunis taiteilija. Hän on vielä alle 30-vuotias ja silti hänessä on viisautta enemmän kuin monella muulla, senpä vuoksi voin kutsua häntä vanhaksi sieluksi. Hänellä on ollut merkittävä vaikutus meidän tiimissämme töissä, olemme kaikki tulleet ulos kuoristamme tuon valopilkun ilmestyttyä. Hän jatkaa eteenpäin toisaalle, mutta hän kosketti minun ja muutaman muun sielua. Jokin tarkoitus sillä oli, että hän ilmestyi elämääni. Toivon, että se yhteys ei katkea, kun työkaveruus päättyy ja sittenkin, kun hänestä tulee tunnustettu artisti tai mitä tahansa. Hän on ihminen, jota ihailen paljon, hänen rohkeutensa ja viisautensa olkoon esimerkkinä minulle ja kaikille muille. Tämän ihanuuden kappale Ole olemassa on nyt julkaistu Spotifyssa ja kuuluu minun Herkistelyä-soittolistalleni.
Välillä menee kuin Strömsössä
Ruokapäivitys. Kun tunnustin viimeksi epäonnistuneeni kokkailuillani, pitää uskaltaa kertoa myös onnistumisista.Minulla oli eilen kaamea kankkunen, mutta illallista piti tehdä, kun sellaisen olin luvannut tehdä. Turvauduin nytkin ystäväni Jamie Oliverin resepteihin ja valmistin risottoa. Risotto on tuhtia sellaisenaan ja kuuluu lempiruokiini. Harmi, että suomalaiset väärinkäyttävät risotto-nimeä ja kutsuvat keitetyn riisin, herne-maissi-paprikan ja lihan sekoitusta tuolla nimellä.
Risottoa, parmankinkulla ja ricotta-juustolla
Ensin tunnustus, reseptissä piti käyttää pecorino-juustoa, joka on kova juusto. Jostain syystä ostin ricottaa, mutta ei se ruokaa huonoksi tehnyt, ei lainkaan. Eikä tuosta lähikaupastani löytynyt timjamia, joten käytin yrttinä persiljaa. Ja nythän sain sitten tuunattua oman reseptin tästä ruuasta.
3 salottisipulia
2 valkosipulin kynttä
400 g risottoriisiä
1-2 dl kuivaa valkoviiniä
noin litra kanalientä
100g parmesania raastettuna
100 g voita
8 viipaletta parmankinkkua
ricotta-juustoa
tuoretta persiljaa
![]() |
Nami, nami |
Kun viini on imeytynyt riisiin, lisää lientä kauhallinen kerrallaan. Sekoita koko ajan, jotta riisistä irtoaa tärkkelystä. Anna aina edellisen kauhallisen imeytyä ennen kuin lisäät seuraavaan. Kauhallisten yhteydessä pitäisi myös rouhia suolaa joukkoon, mutta en suorittele lisäilemään suolaa jokaisen kauhallisen yhteydessä. Riisin kypsyttely kestää 15-20 minuuttia. Kannattaa maistaa, riisin pitäisi olla pehmeää ja tuntua silti napakalta suussa.
Kun riisi on kypsynyt, lisää voi ja parmesan. Sekoita ja anna olla kannen alla noin 5 minuuttia. Kun olet laittamassa ruokaa tarjolle, lisää pintaan ricotta-juusto, parmankinkku ja persilja.
Nauti kuivan valkoviinin kera.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti